Näytetään tekstit, joissa on tunniste nippelitieto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nippelitieto. Näytä kaikki tekstit

10 maaliskuuta, 2008

Flunssalla ja kylmällä säällä on yhteys!

Olen ollut tuota mieltä aina - jo hyvinkin kauan ennen Hesarin tämänpäiväistä uutista. Tekisi kyllä joskus mieli keskustella syvällisiä (ja maalaisjärjellisiä) kaikkien virusologien ja lääkäreiden kanssa tästä syy-seuraus -suhteesta.

Miksi sairastelen flunssaa ja kuumetta AINA talvella, mutten miltei koskaan kesällä? Viime kesänä kuume kylläkin iski keskellä 20 helleasteen puotasäätä, mutta silloin se johtui liian kylmänä nautitusta virvokkeesta ja/tai jäätelöstä. Tulehtunut haavakin oli silloin omiaan alentamaan vastustuskykyäni.

Mutta koskaan en ole kuullut kenenkään saaneen flunssaa tropiikissa!

Nyt pitää lähteä tästä juomaan jotain kuumaa - viikonlopun vuotanut nenäni sai kaverikseen yskähtelyn.

07 tammikuuta, 2008

Hyvää joulua!

Venäjällä vietetään joulua 7.1. Mitään outoa tässä asiassa venäläiset eivät kuitenkaan näe, sillä ortodoksisen joulun ajankohta on yhtä normaali, kuin lännessä vietettävä Tapaninpäivä.

Kahden viikon "myöhästyminen" jountaa juurensa antiikin Roomaan. Julius Ceasar päätti aikoinaan korvata hankalan kuukalenterin, jossa oli 355 päivää. Hän käski aleksandrialaisen matemaatikon Sosigeneen tehtäväksi laatia paremman. Tämän tuloksena oli 365,25 vuorokauden pituinen kalenterivuosi. Joka neljäntenä vuonna vuoteen vain liitettiin ylimääräinen karkauspäivä.

Tämä uusi "juliaaninen" kalenteri oli silti 0,0078 vrk eli 11 min 14 s. liian pitkä. Niinhän siinä sitten kävi, että 1500 vuodessa ylimääräistä aikaa kerty roikkumaan ilmaan peräti 10 vuorokaden verran. Niinpä paavi Gregorius XIII laati aikansa oppineiden avulla "gregoriaanisen" kalenterin: vuonna 1582 palattiin kymmenen päivää kalenterissa taaksepäin. Tämä herätti paikoin närää talonpojissa, sillä nämä uskoivat virkamiesten "varastaneen" 10 päivää heidän elämästään.

Venäjällä juliaanisen kalenterin käyttöä jatkettiin. Kerrotakoon sellainen tapaus 1900- luvun alusta, kun Venäjän Keisarikunnan olympiajoukkue myöhätyi (luultavasti Tukholman vuoden 1912) kesäolympialaisista kahdella viikolla juuri tämän kyseisen aikaeron takia. Vasta Neuvostoliiton omaksui uuden luvun 1918. Venäjän ortodoksinen kirkko sen sijaan pysyi yhä ajassaan. Tällöin juliaaninen kalenteri edisti jo 14 päivää. Silti ortodoksisessa kalenterissa joulu on merkitty 25:ksi joulukuuta.
´
Selkisikö? No hyvä!


Hyvää joulua!

03 joulukuuta, 2007

Onko amerikkalainen koulutus puutteellista?

Ja seuraavaksi tyylipuhdas naurupommi:



Parhaat kohdat ovat mielestäni 1:05, 4:35 ja 5:48 kohdalla.

11 syyskuuta, 2007

rude goldberg

Ah ja voih! Viime blogittamisestani taisi jo kulua luvattoman paljon aikaa! Yritän olla täst´edes järjestelmällisempi.

Mutta nyt asiaan! Osaako kukaan sanoa, mikä on rude goldberg? Rude Goldberg on edesmennyt jenkkianimaattori, joka keksi piirtää hullunkurisia vempaimia, joiden oli tarkoitus helpottaa jotakin työsarkaa, mutta laite tekikin hommasta vain entistä monimutkaisemman! Hilavitkuttimet nimettiin hänen mukaansa rude goldbergeiksi. Älkääkä yrittäkö väittää, ettette väsänneet mitään vastaavanlaista lapsina!


Esimerkiksi tämä yllä näkyvä automaattinen suuliinanliikuttaja: käsiliike saa leivän ponnahtamaan; papukaija kurkottaa leipää; suola kaatuu ämpäriin; ämpäri saa sytyttimen sytyttämään raketin sytytyslangan; raketi ampaisee taivaan tuuliin; ja käynnistää kellon; jonka heiluri liikuttaa suuliinaa! Simppeliä!

Jokainen on varmaan nähnyt seuraavan legendaarisen Tom ja Jerry -piirretyn, jonka rude goldbergissa on enemmän välivaiheita.



Systeemi on yhtä kiehtova todellisuudessakin! Kas tässä MythBustersien versio (Adam on hyvin, hyvin innostunut):



Kaikkein hienoimmat hökötykset ovat kuitenkin japsien (kuinkas muuten) käsialaa. Monta pientä nokkelaa "rudea". Taustamusiikki on upea.



Ja tietenkin kuuluisa Hondan mainos, joka saatiin purkkiin vasta 605 kerralla!



Kojeita kerrakseen! Ja täältä löytyy asteen verran hyödyllisempiä keksintöjä.

12 kesäkuuta, 2007

Taidemaailman Hangon keksi

Mikä on Mona Lisa? kysyisi joku osanottaja Jeopardy -televisiovisailussa vastaukseen: Se on taidemaailman suurin arvoitus. Vaikka Leonardo da Vincin 1500-luvun alussa maalaamasta taulusta tehtiin männä vuonna surkea elokuvakin, mielenkiinto tuota taidemaailman Hangon keksiä kohtaan ei näytä laantuvan. Ja tämän suurimman arvoituksen suurin arvoitus taitaa olla Mona Lisan hymy. Miksi hän hymyilee? Käydään läpi tutkijoiden muutamia hypoteeseja:

- Mona Lisa hymyilee ilosta. Häntä varmaan viihdyttivät poseerauksen aikana soittajat, laulajat ja narrit.

- Aatelinen Mona hymyilee halveksien rahvaita ihmisiä.

- Nainen on raskaana ja on siksi tyytyväinen.

- Giocondan vino hymy johtuu hänen puolihalvaantuneesta ruumiista. Halvaantuminen käy kuulemma ilmi hänen istuma-asennosta.

- Mona odottaa, että pierupilvi saavuttaisi maalaajan (!).

- Hymy on tyypillinen etuhampaattomille. Huulessa näkyvä arpi onkin joidenkin tutkijoiden mukaan tylpän esineen synnyttämä. Mona olikin pahoinpidelty!

- Malli kärsi bruksismista, eli pakonomaisesta hampaiden narskuttelusta.

- Tylsin versio lienee kuitenkin todennäköisin: renessanssitaiteessa kaikki hahmot hymyilivät.

Muutakin ovat tutkijat portretin perusteella Monasta väittäneet: että hän olisi kuuro, kärsisi karsastusta (eli kierosilmäisyyttä) ja munuaistentulehdusta ja olisi kaiken kukkuraksi da Vinci itse!

Muun taidemaailman suhtautuminen Giocondaan on hyvin monipuolinen. Ylistäjiä riitti, mutta löytyipä myös dadaisti Marcel Duchamp, joka varusti Mona Lisan viiksillä ja pukinparralla!

18 toukokuuta, 2007

Vastaus

On tullut aika paljastaa taannoisen tietokilpailun oikea vastaus! Aluksi minä kuitenkin hieman ripitän teitä, laiskat lukijani, laiskuudesta, sillä kukaan ei vaivautunut lähettämään minulle edes veikkausvastauksia. Petratkaahan ensi visailuun mennessä!

Elikkä siis vastaus: Kaikki kuvissa näkyvät ovat antaneet nimensä panssarivaunulle:

Churchill, Stalin, Patton, tiikeri, skorpioni, hiiri, leopardi.

Ja vielä kaupan päälle lisää tietomurua:

Kuinka vanhan keksinnön kuvittelette olevan bensakanisterin? Se keksittiin "vasta" toisen maailmansodan kynnyksellä!

17 huhtikuuta, 2007

Minä juon nyt kahvia!

Tässäpä näin ikivanhan Pauligin "Brasilialainen kahvin luokitustaulukko" -taulun. Ennen vanhaan kahvipavut osattiin luokitella noin silmämääräisesti mm. paahtumisen mukaan

- erittäin hyvin paahtuviin
- hyvin paahtuviin
- sekä huonosti paahtuviin yksilöihin.

Ja kuten kuvastakin näkyy, näiden papujen välillä on vissi ero, jota vain sokea ei huomaa! ;)

Suomalaisten kiintymys kahviin on maailman huippuluokkaa. Vuoden 2002 tilastojen mukaan norjalainen juo keskimäärin vuodessa 10,7 kiloa kahvia. Suomalainen tulee hyvänä kakkosena: 10,1 kg. Pohjoismaat juhlivat oikein kunnolla, kun pronssille yltää Tanska (9,7 kg) ja ensimmäiselle pistesijalle Ruotsi, jonka kansalainen lipittää kaffea 7,8 kilon edestä. Sijat vaihtelevat vuosittain ja lieneekö Suomi ollut ykkönen viime tutkimuksessa.

Kahvin terveydellisyydestä on väännetty kättä iät ja ajat. Ruotsin kunkku Kustaa III piti kahvia vaarallisena myrkkynä. Todistaakseen väitteensä hän järjesti kokeen. Muuan elinkautisvangin määrättiin juomaan päivittäin kupillisen kahvia ja vertailukohteeksi erään toisen lusijan taas kupposen teetä. Lääkäri valvoi koetta ja tarkkaili koekaniinien vointia. Sitäpä sitten odotettiin, kumpi siirtyy ajasta ikuisuuteen ensimmäisenä.

Niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäisenä kuolla kupsahti lääkäri. Sitten Kustaa joutui murhatuksi pippaloissa. Kumpikin vanki eli vanhaksi, eikä heidän kuolemien kohdalla voida puhua kahvin/teen ratkaisevasta merkityksestä.

Toisenlaisen - varoittavan - esimerkin tarjoaa ranskalainen kirjailijasuuruus Honore de Balzac, jonka kuolinsyyksi kirjattiin "ylityö ja kahvin väärinkäyttö". Jopa 15 tunnin työpäivät hän kesti kahvin voimalla, mutta vain 51 ikävuoteen saakka.

Myös kahvikäytön kohdalla voin lämpimästi suositella vanhaa viisautta: kohtuus kaikessa.

13 huhtikuuta, 2007

Paraskavedekatriafobia

Se on täällä! Perjantai 13! Koko ihmiskunnan epäonnen purkautumispäivä. Joopa joo... Jostain syystä paraskavedekatriafobiaa (perjantai 13. päivän kammoa) potevia ihmisiä on yllättävän paljon, vaikkei siihen ole minun silmissäni mitään syytä.

Jos panet erityisesti merkille luvun 13, olet käynyt menestyksellä
ala-astetta.

Groucho Marx

Historian suurin aivopesu juontaa juurensa vuoteen 1307, kun Ranskan kunkku Filip IV Kaunis (Filip III Rohkean poika ja Filip X Itsepäisen isä) vangitutti Temppeliherrojen ritarikunnan jäsenet, joille hän oli pahasti velkaa. Päivä oli tietenkin perjantai 13. Lieneekö Temppeliherrojen sen jälkeisten suruliputusten tyhmä apinoiminen synnyttänyt myytin kyseisen päivän epäonnesta? Perjantai oli Englannissa virallinen hirttopäivä, mikä lisäsi öljyä tuleen.
13
Ihmisen rahanhimolta ei vältytty tässäkään tilanteessa: 1800-luvun Ranskassa perustettiin järjestö "Neljännettoista". Kun johonkin illalliskutsuun osallistui 13 henkilöä, palkattiin paikalle "neljännestoista". Uskomuksen mukaan joku 13:sta illalliseen osallistujasta kuolee - aivan kuten Jeesuksen ja opetuslapsien viimeisen ehtoollisen jälkeen.

Kolmetoista henkeä pöydässä on tosiaankin kovaonnista, jos emännällä on vain kaksitoista kyljystä.

Groucho Marx

Perjantain demonisoinnissa on vahvasti esillä kulttuurisidonnaisuus:
maya-kansalla 13 kun oli onnen luku. Kaikki riippuu siitä, miten asiaan suhtautuu.
13
Englantilainen amiraliteetti oli kerran päättänyt osoittaa potaskaksi merimiehen keskuudessa vahvasti vallinneen uskomuksen, jonka mukaan perjantai olisi epäonnenpäivä. Uudelle alukselle annettiin nimeksi Friday, se laskettiin vesille perjantaina ja purtilon kapteenin nimi oli tietenkin Friday. Laiva lähti neitsytmatkalleen (ilman muuta perjantaina)... ja katosi. Siitä ei löydetty koskaan pirstalettakaan.
Tarinasta voi vetää johtopäätöken, että laivoja uppoaa päivästä riippumatta. Upposihan Titanic maanantaina 15.4. Ja natsien risteilijä Wilhelm Gustloff upposi 30.1. 1945, vieden mukanaan ennätykselliset 9343 ihmishenkeä. Silloin oli tiistai.
13
On kuitenkin tosiasia, että perjantaita 13. löytyy vuodesta yhdestä kolmeen kappaletta. 3 - 362. Kumpana ajanjaksona saat todennäköisesti enemmän mustelmia?

25 maaliskuuta, 2007

Jää

Venäläinen ydinkäyttöinen jäänmurtaja "50 vuotta voitosta" laskettiin vesille parhaaseen mahdolliseen aikaan: alkukevään rospuuttokelit sulattavat Itämerestä kohta kaiken jään! Mutta kaipa laiva suunnistaa Jäämerelle, jossa sille on vielä käyttöä. Ja on toki hyvä, kun tämänkin ikuisuusprojekti saatiin päätökseen. Eihän alus (nimestä päätellen) myöhästynyt kuin melkein 12:lla vuodella! Olin melkein törmätä mokomaan titaaniin omalla jollallani. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Jää
Toinen outo tapa on pelata parhaat jääkiekkopelit näin viime tingassa, juuri ennen kuin jalkapallokenttien ruoho vihertyy. Muutenkin jääkiekon ajoittaminen on ongelmallista. Milloin se syntyi? Ja missä?
Jää
1800-luvun lopulla kanadalaiset herrasmiehet päättivät lopultakin kirjata harrastamansa jääpelin säännöt. Entä mistä he keksivät pelata sitä? Ehkäpä siihen innosti alkuperäisasukkaiden pelaama lacrosse? Tai jo skottisiirtolaisten tuoma shinty? Skotlantilaiset varmaan oppivat pelin irlantilaisilta, jotka pelasivat hurlingia. Tai kymreiltä, jotka harrastivat bandoa. Eräänlainen jääpallo oli tunnettu myös Englannissa, kuten Shakespearen Romeo & Julia - näytelmän eräästä fraasista tulee ilmi: "The Prince expressly hath forbidden Bandying in the Verona streets." (Prinssi kielsi pelaamasta bandya Veronan kaduilla) Islantilaista knattreikeria ei tässä yhteydessä oteta tietenkään huomioon, koska se esiintyy vain kansantaruissa ja legendoissa.
Jää
Tilanne mutkistuu, kun siirrytään Manner-Eurooppaan: hollantilaiset pelasivat kolvia 1500-luvulta asti. Luisteltiinpa pallon perässä samoihin aikoihin myös Venäjällä. Sitä edellinen havainto maila&pallo -pelistä tehtiin antiikin Roomassa: paganica oli pikkupoikien keskuudessa jopa niin suosittu, että jokainen tiesi pelin säännöt ulkoa, eikä mitään kirjallista peliohjetta ole jälkipolvien iloksi jäänyt.
Roomaan peli kulkeutui ilman muuta kaiken muunkin kulttuuririhkaman mukana Kreikasta. Sieltä ei ole pitkä matka Egyptiin. Niilin laaksosta löytyy seinäpiirrustus n. vuodelta 2000 eKr. jossa kaksi nuorukaista käyvät tiukkaa vääntöä mailoillaan yhdestä pelivälineestä - olipa se sitten pallo, kiekko tai rinkula.
Japanin kachi ja atsteekkien cheuca jätetään omaan arvoonsa, omille mantereilleen.
Jää
Näin siis lyhykäisyydessään.
Jää
Jos joillekin jäi tämänkin jälkeen jääkiekosta jotain epäselvyyttä, tarjoan pientä näytöstä siitä miten sitä pitää pelata (osa 1. osa 2. 0sa 3.), sekä siitä miten EI pidä.